Muu yritysjuridiikka
Keskustelun nauhoittaminen
Jäsenyrityksistä on silloin tällöin tiedusteltu saako esimerkiksi liikeneuvotteluja tai yhtiökokouksia nauhoittaa, ilman että siitä kerrotaan "vastapuolelle".
Rikoslain salakuuntelupykälä (24 luku 5 §, 9.6.2000) toteaa seuraavaa:
"Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2)muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa (tallentaa tai nauhoittaa) puhetta, joka ei ole tarkoitettu hänen tai muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuuntelevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Lainatun pykälän taustalla oleva hallituksen esitys 184/1999 antaa vastauksen alussa esitettyyn kysymykseen. Sen mukaan "salakuuntelun rangaistavuuden edellytyksenä on, ettei puhe ole tarkoitettu ulkopuolisen tietoon tai ettei puhujalla ole syytä olettaa ulkopuolisen kuuntelevan hänen puhettaan. Silloin kun puhe on tarkoitettu nimenomaisesti keskustelua salaa tallentavan osapuolen tietoon, yksityisyyden suojan loukkausta ei voida pitää niin merkittävänä, että kotirauhankaan piirissä käytävän keskustelun tallentamista olisi syytä säätää salakuunteluna rangaistavaksi."
Sellaisen keskustelun, johon nauhoittaja itsekin luvallisesti osallistuu, saa siten nauhoittaa.
Salakuuntelupykälä on nykyisessä muodossaan sen verran uusi (9.6.2000) ettei sen pohjalta ole vielä syntynyt merkittävää oikeuskäytäntöä. Hallituksen esityksen pohjalta näyttäisi kuitenkin siltä että aikaisempi oikeuskäytäntö on edelleen käyttökelpoista.
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1990:36:
"C on kutsuttu Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. A ja B ovat kieltäneet C:tä videolaittein tallentamasta kuulustelua.C on kuitenkin salaa tallentanut asianomaisten tämän jälkeen käymää keskustelua. C on kuvannut ja äänittänyt vain sellaista, mistä hän on luvallisesti virkahuoneessa ollessaan A:n ja B:n tieten voinut omin aistein tehdä havaintoja. Teknisen laitteen avulla hän ei ole tallentanut keskustelutilanteesta mitään muita A:n ja B:n yksityisyyden kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hän ei ole menettelyllään loukannut A:n ja B:n yksityisyyttä. C ei näin ole syyllistynyt rikoslain salakatseluun- tai kuunteluun."
OTT Ari-Matti Nuutila esittää kantanaan aikaisemman oikeuskäytännön perusteella, että yhtiö-tai muussa kokouksessa käydyn keskustelun saa tallentaa, mikäli tallentaja osallistuu kokoukseen laillisesti osakeomistuksensa tai jäsenyytensä perusteella (KKO 1985 II 116). Nuutila toteaa vielä, että nauhurin käyttö omassa puhelimessa on sallittua. (WSOY Rikosoikeus 1999).
