Sopimusasiat

12.3.2007 14.07

Aiesopimus ja esisopimus

Aiesopimus ja esisopimus

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaan kahden osapuolen välille syntyy sopimus, kun annettuun tarjoukseen saadaan hyväksyvä vastaus. Ennen varsinaisen sopimuksen tekemistä osapuolet voivat kuitenkin laatia erilaisia neuvotteluvaiheita koskevia sopimuksia. Lähtökohtaisesti kumpikin osapuoli vastaa omista neuvottelukustannuksistaan, mutta tilanteesta riippuen tällaisten neuvotteluvaiheen sopimusten laatiminen voi olla aiheellista esimerkiksi silloin, kun osapuolilla on valmisteluvaiheessa tarve ryhtyä kustannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin, ja siihen liittyvää riskiä halutaan pienentää. Vastaavasti suurissa hankkeissa voi olla paikallaan kirjata neuvotteluissa esitetyt toiveet ja mielipiteet aiesopimukseksi tai neuvottelupöytäkirjaksi, vaikka kyseessä on vasta aikeen tasolla oleva hanke, johon ei vielä haluta sitoutua.

Nämä sopimustyypit perustuvat pääsääntöisesti käytäntöön, ja niiden sitovuusaste vaihtelee. Asiakirjan sisällöllä on enemmän merkitystä kuin otsikolla, mutta tietyt termit ovat vakiintuneita ja antavat viitteitä sitovuuden asteesta. Asiakirjan allekirjoittajan onkin syytä tarkistaa, että sisältö ja otsikko vastaavat toisiaan.

Aiesopimus
Aiesopimukseen kirjataan osapuolten neuvotteluissa saavutettu sen hetkinen yksimielisyys ja mahdolliset jatkosuunnitelmat. Näistä asiakirjoista käytetään usein myös nimiä letter of intent (LoI) tai memorandum of understanding (MoU). Aiesopimus ei lähtökohtaisesti ole sitova sopimus eikä sen perusteella osapuolilla ole oikeudellista velvollisuutta tehdä tulevaisuudessa tähtäimessä olevaa sopimusta. Aiesopimukset ovat kuitenkin sisällöltään hyvin erilaisia, ja näin ollen niiden oikeusvaikutuksetkin voivat vaihdella. Esimerkiksi neuvottelujen katketessa toisen osapuolen neuvottelukulut voivat tulla korvattaviksi, jos aiesopimuksen yhteisymmärrys on selkeä ja neuvottelut päättänyt osapuoli on ollut tietoinen kuluja vaativiin toimiin ryhtymisestä. Tosiasiallisesti näillä asiakirjoilla voi joka tapauksessa olla suuri merkitys liikesuhteen kannalta.

Aiesopimuksessa voidaan sopia, että toinen osapuoli sitoutuu olemaan neuvottelematta muiden kanssa samasta hankkeesta. Tällöin olisi hyvä määritellä selkeästi neuvottelukiellon kohteesta ja kestosta. Ehtoa rikkova joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan toisen osapuolen neuvottelukulut.

Esisopimus
Esisopimuksella (precontract, preliminary contract) tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan tekemään jokin sopimus myöhempänä ajankohtana. Esisopimuksen laatiminen voi olla hyödyllistä tilanteessa, joissa osapuolet eivät ole vielä sopineet kaikista yksityiskohdista, mutta ovat valmiita sitoutumaan. Tällöin esisopimukseen kirjataan ne seikat, joista siihen mennessä on päästy yksimielisyyteen, ja joiden pohjalta yksityiskohdat sovitaan myöhemmin. Osapuolten päävelvoitteet on kuitenkin kirjoitettava tarpeeksi yksityiskohtaisesti esisopimukseen, jotta se velvoittaa tietynsisältöisen pääsopimuksen tekemiseen. Esisopimusten on täytettävä samat muotovaatimukset kuin varsinaisten sopimusten esimerkiksi kiinteistökaupassa.

Esisopimus on voitu tehdä esimerkiksi siten, että edellytyksenä on rahoituksen järjestyminen tai muu vastaava tuleva olosuhde, joka ei sitten toteudukaan. Edellytyksen tulisi olla selvästi toisen osapuolen havaittavissa ja mieluiten kirjattuna esisopimukseen, ja olosuhteissa tapahtuvan muutoksen olennainen, jotta toinen osapuoli voi vapautua esisopimuksen tuomista sopimusvelvoitteistaan.

Jos osapuoli rikkoo esisopimusta, voi toinen osapuoli tilanteesta riippuen vaatia sopimuksen tekemistä, suoritusvelvollisuuden täyttämistä tai neuvottelukustannustensa korvaamista. Esisopimukseen voidaan ottaa myös sopimussakkolauseke, josta ilmenee sopimusta rikkovan maksettavaksi tulevan korvausmäärä. Joskus osapuoli voi vaikeuttaa pääsopimuksen syntyä viivyttämällä neuvotteluja. Jos esisopimukseen ei ole otettu määräaikaa varsinaisen sopimuksen tekemiselle, tulee arvioida mikä olisi neuvottelujen normaali etenemisen tahti ja ovatko esim. teetettäväksi vaaditut lisäselvityksen objektiivisesti arvioituina perusteltuja.

Maija Kärkäs

(Lähde: Mika Hemmo: Sopimusoikeus I, Helsinki 2003)


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä